Ateljee

Ateljeesalin taidenäyttely vaihtuu kolme kertaa vuodessa ja salissa järjestetään myös konsertteja, teatteriesityksiä ja taidetapahtumia. 

Palanut Ateljee (1965-77)
 

Nykyistä ateljeeta edelsi vuonna 1965 rakennettu ateljeekoti, Honkapirtti. Ateljeen suunnitteli arkkitehti Robert Gunst mutta Särestöniemi teki taloon haluamansa muutokset. Ateljeekoti tuhoutui tulipalossa uudenvuodenyönä 1977 sähköoikosulun takia. Tulipalo oli raskas isku Särestöniemelle, joka menetti paitsi kotinsa myös osan maalauksistaan, taiteilijantarvikkeensa, laajan taidekirjaston, suuren osan kirjoittamistaan runoista sekä niin lapsuudenkodista kuin maailmanmatkoiltaan keräämänsä muistoesineet. Ateljeen kellarin päälle on myöhemmin rakennettu hirsikatos. 

Uusi Ateljee 

 

Särestöniemen uusi ateljeekoti valmistui lokakuussa 1978. Arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä saivat innoitusta vanhoista karjalaistaloista ja antoivat ateljeelle nimen Valkeanmeren talo. Rakennuksessa on 200 neliötä kerrosta kohti. Avaran ateljeesalin iso ikkuna avautuu länteen, mistä ilta-aurinko luo säteitään. Reidar varusti tupakeittiönsä tiskikoneella ja pitkällä ruokapöydällä sekä kukilla. Yläkerrassa sijaitsevat taiteilijan makuuhuone ja vierashuone, joiden yläpuolella on vielä tilava ullakkotila.

Särestöniemi ehti asua uudessa kodissaan vain noin 2,5 vuotta, sillä hän kuoli ateljeehensa 27.5.1981 vain 56-vuotiaana.

Ateljeen näyttelyt

UNELMIEN PARIISISTA AATTEEN LENINGRADIIN – TAITEILIJAN VAIKUTELMIA MAAILMALTA

pariisin_siltoja_Reidar_Sarestoniemi.jpg

Pariisin siltoja, 1952, akvarelli, Särestöniemi-museoi

Ateljee 23.2 - 29.5

Taiteilija Reidar Särestöniemi (1925–1981) asui ja työskenteli Särestössä, mutta hän myös matkusti paljon jo opiskeluajoista lähtien. Reidarin sanoin: ”On elettävä etsijänvuotensa muualla Euroopassa, mutta on lähdettävä mukanaan ajatus, että palaa.” Maailmalle oli päästävä, vaikka se ei aina ollut helppoa: ”Se on kuulkaa kova juttu, kun Lapin mies tulee maailman sulattoihin vaikutelmia hakemaan. Mutta ehjänä mie vain olen pysynyt.”

Ateljeen vitriininäyttely:
Olen oppaasi tuntureille

18.2. - toistaiseksi

Taiteilija Reidar Särestöniemen (1925–1981) lapsuuden maiseman muodostivat joki, metsä, jänkä, vaarat, tunturit ja tievat eli jääkauden muovaamat harjut. Pietarinvuoma, Kuusavuoma, Palvivuoma, Kiimavuoma – jängät ympäröivät Särestöä. Taiteilijana Reidar samaisti itsensä jänkään, hän näki siitä unia ja maalasi sen, hän oli ”punapartainen jänkä”. Maalausten värit saivat inspiraation luonnosta. Reidar selitti: ”Värien vastaanotto itselle on myös tärkeää. Sen vuoksi kuljeskelen paljon luonnossa ja katselen, varastoin värejä sisälleni ja sitten joskus käytän niitä.”

 - Olen oppaasi tunturille ja tiedän mielenkiintoisimmat paikat. Tässä sanoin murto-osan viitteeksi, että ymmärrät hankkia kuukauden loman ja lähdet rauhallisesti ja päättävästi matkaan tänne päin.

Varusteista. Lastaa selkäreppuun samettihousut (pitkäsääriset). Tavalliset kumisaappaat. Pitkähihainen (kevyt) takki, huivi tai paskeri, heftaa, pikiöljyä tai ”moskottia”, viltti. Tämä kaikki on välttämätöntä. Se muu mistä reppusi täyttyy ei ole välttämätöntä.