Särestö is open around the year
TUE-FRI 12-18
SAT 10-16
Currently in Särestö
Reidar100 - juhlavuoden kevätnäyttelyssä "Niin herää karhukoiras kevääseen"
esitellään Reidar Särestöniemen 1960-luvun teoksia, joissa on sekä herkkää luonnonkuvausta että mystistä tunnelmaa, symboliikkaa ja hehkuvia värejä.
Näyttelyssä perehdytään Särestöniemen uran alkuvaiheisiin, jolloin hän löysi oman "kinttupolkunsa". 1960-lukua voisi kuvata taiteilijan elämän kepeäksi kevääksi, joka täyttyi intensiivisestä työskentelystä,
oman uran ja maailman luomisesta.
Särestöniemi herätti kiinnostusta erilaisella Lapin kuvauksellaan, ainutlaatuisella maalaustekniikallaan ja runsailla väreillään.
Särestöniemi oli matkalla kansainvälisesti tunnetuksi taiteilijaksi, galleriat ympäri Euroopan kutsuivat hänet pitämään näyttelyitä ja hän oli mukana monissa eri taiteenalat ylittävissä verkostoissa.
Hän kirjoitti ystävälleen:
"Näin tapahtumat vierivät ylitseni,
mutta nyt kestän, maalaan niin kuin Zorbas tanssii."
Reidar Särestöniemi, Kevät hehkuu, 1967. Kuva: Monna Laari, Rovaniemen taidemuseo
Currently in Särestö
Reidar100 - juhlavuoden syysnäyttelyssä"Gufitar-äijä katsoi suoraan sieluuni" esitellään Reidar Särestöniemen 1970-luvun tuotantoa taiteilijalle itselleen merkityksellisten ja suurten teemojen kautta.
Särestöniemi tutki luontoa mutta kuvaili katsovansa samalla syvälle itseensä. Hän maalasi ilonsa ja surunsa, rakkautensa ja kaipuunsa.
1970-luvun teokset vievät elämän syvälliseen syksyyn, ikuisiin teemoihin rakkaudesta ja kaipuusta, pohjoisista uskomuksista arktiseen luontoon.
Särestöniemi luonnehti itseään romantikoksi, mutta hän sanoi ottavansa työllään myös kantaa. Suureksi murheekseen hän näki "tuhannen kilometrin säteellä arktisen maailman tuhon". Hän otti kantaa luonnonsuojelun puolesta, sillä hän sanoi, että tämä on minun aikani ja paikkani.
Reidar Särestöniemi, Koivujen hautausmaa, 1976. Kuva: Tatu Kantomaa, Rovaniemen taidemuseo
